Talvinen Korouoma

Vieraskynässä on jälleen Himmerkin markkinointiharjoittelija Lotta Sumioinen

Posiota hellii tällä hetkellä upea aurinkoinen kevätsää. Miten ihanaa, kun aurinko paistaa jo lämpimästi, niin päivisin ei pakkanen haittaa. Joten päätettiin tämän aurinkoisen sään ja etäpäivän kunniaksi pakata auto ja lähteä kohti Korouomaa.

Korouoma on ympärivuotinen kohde ja jokainen vuodenaika tarjoaa jotain erilaista nähtävää ja koettavaa. Talven pääjuttu ovat lukuisat jääputoukset, jotka vetävät retkeilijöitä ja kiipeilijöitä puoleensa.

Matkan varrelta löytyy erilaisia ja kokoisia jääputouksia, joita pääsee ihastelemaan.

Me lähdimme kiertämään Koronjää-reittiä. Reitti on pituudeltaan 5 km ja tahdista riippuen sen kiertämiseen menee n. 1–2 h. Suositeltu kulkusuunta on myötäpäivään ja totesimmekin, että niin päin se onkin parempi kiertää.  Niin on vähemmän ylämäkeä noustavana ja sehän ainakin itselle vaan on hyvä juttu. Pahin nousu on lopussa, laavulta parkkipaikalle. Siinä meinasi usko loppua kesken, kun ei se mäki tuntunut ikinä loppuvan.

Reitti kulkee osittain vanhaa hevostietä pitkin. Tästä muistuttamassa on alkumatkalla sijaitsevat infotaulut. Tauluissa kerrotaan sen aikaisesta elämästä ja tästä hevostiestä. Suosittelen kyllä taulut lukemaan! 

Matkan varrelta löytyvien infotaulujen avulla pääset tutustumaan Korouoman historiaan.
Korouoma tarjoaa upeita maisemia, mutta ne ovat yllättävän vaikeita ikuistaa.

Itselle Korouoma oli ennen retkeä vähän tuntemattomampi paikka. Ainoat muistikuvat koko paikasta on ollut melko negatiivisia, joten innolla odotin jospa mielikuvat muuttuisivat. Ja nehän muuttuivat. Olinkin positiivisesti yllättynyt kuinka kiva reissu oikeasti oli ja kuinka helppoa itselle oli siellä kulkeminen. Ehdottomasti aion mennä uudestaankin Korouomalle retkeilemään. 

Me otimme tämän retken rennosti ja pysähdyttiin moneen otteeseen ihastelemaan maisemia. Kuviakin tuli napsittua ihan kiitettävästi – ups.  Teille yritin valita niistä sellaiset, jotka toisivat parhaiten esille Korouoman kauneuden ja monipuolisuuden. Voin sanoa, että se on yllättävän vaikeaa.

Aurinkoinen sää houkutteli montaa muutakin lähtemään Korouomalle retkeilemään, parkkipaikka oli melkein täynnä meidän saapuessa paikalle. Onneksi Korouoma on laaja alue, niin eipä kävellessä muista ollut haittaa. Pieni pätkä ennen tulipaikalle saapumista oltiin jonkun toisen porukan kannoilla, mutta oli ainakin hyvä syy jäädä kuvailemaan vähän kaikkea mahdollista. 

Autojen määrä parkkipaikalla huolestutti, mutta onneksi retkeilijät olivat levittäytyneet pitkin Korouomaa.

Vähän jännitti ennen retkeä, että eihän minulle vilukissana tule vaan kylmä, kun pakkasta oli kuitenkin reippaammin. No se oli kyllä turha pelko. Aurinko porotti niin lämpimästi, että lämpöasteet varmasti parhaimmillaan lähentelivät nollaa. Toki asiaan vaikutti myös ylämäkien kipuaminen, mutta kyllä aurinko pääsääntöisesti sen lämmön toi. Ainoastaan meidän vedelle tuli kylmä ja harmiksemme se jäätyi pulloon reissun aikana. 

Pitkin reittiä pääsee ihastelemaan mitä erilaisempia maisemia ja suu vain loksahtelee koko ajan auki niitä ihastellessa. En olekaan aikaisemmin tajunnut kuinka upeat maisemat siellä on. Aina tasasin väliajoin saikin pysähdellä hämmästelemään ja kuvailemaan maisemia. Rotkolaakson korkeuserot ovat kyllä vaikuttava näky. Korkeuserot ja rotkolaakso tarjoaa erilaisia ja upeita nähtävyyksiä. Korkealta näkee kauas ja alhaalta näkee korkealle.  Yhdessä kohtaa tuli fiilis, että aurinko olisi laskemassa, koska aurinko ei päässyt kaikkien korkeiden huippujen läpi paistamaan. Se kertoo hyvin Korouoman korkeuseroista. 

Aurinko jäi paikoittain korkeiden huippujen taakse piiloon luoden auringonlaskun tunnelmaa.

Jääputoukset olivat tänäkin vuonna vaikuttavan näköiset, niin kuin yleensä joka vuosi. Korouomassa on 14 eri jääputousta, joista suurin osa muodostuu vuosittain. Koronjää-reitillä pääse ihastelemaan niistä kuutta erilaista, joista varsinkin Ruskea virta ja Mammuttiputous ovat näkemisen arvoisia.

Ruskea virta on Mammutti-jääputouksen kanssa suosituimmat putoukset retkeilijöiden keskuudessa.

Kannattaa muistaa putouksia ihastellessa, että putouksista voi pudota jäälohkareita, joten omin päin ei kannata niiden alle lähteä. 

Alueelta löytyy eri ohjelmapalveluyrityksiä, jotka tarjoavat jääkiipeilyä. Joten jos vain putoukset kiehtovat enemmänkin, niin kannattaa ehdottomasti haastaa itsensä ja varata oma seikkailu. Jos olet jo kokenut ja pätevä kiipeilijä, niin silloin ei toki tarvitse varata omaa seikkailua. Suosituin ja paras putous kiipeilyyn on ehdottomasti Mammuttiputous. Meidänkin reissulla oli sinne joku kaksikko lähdössä kiipeilemään. Minua jo huimasi jo pelkkä ajatuskin toisten kiipeilystä. 

Maisemien ja jääputouksien ihastelun jälkeen oli hyvä hetki hengähtää eväiden äärellä. Pysähdyttiin Kanjonin laavuilla syömään. Kumpikin laavu oli varattu, mutta se ei meitä haitannut. Meidän eväät ei vaatinut nuotiota, niin mentiin syrjempään syömään. Korouoma on kyllä ennakoinut tätä vallitsevaa tilannetta, nimittäin laavujen kanssa samalta alueelta löytyy monia muitakin tulipesiä. Joten ruuhkaisenakin aikana mahtuu kyllä tulistelemaan. 

Retkikaverimme Aivi oli valppaana eväsaikana, ettei vahingossakaan jäisi ilman.
Kanjonin laavut ovat suosittu levähdyspaikka, joiden ympäristöstä löytyy monia tulipesiä.

Eväiden syönnin jälkeen olikin loppurutistuksen aika, kun edessä oli viimeinen pitkä mäki noustavana. Noustiin mäki hitaasti, mutta melko varmasti. Hiljakseen kun sitä kävelee, niin ei se niin pahaa tehnytkään.  Oli kyllä voittajafiilis, kun oli päässyt ylös asti. Palkkiona itselleni söin suklaapatukan autoon päästessäni. Se oli hyvä motivaattori mäessä.

Alamäet toivat pientä jännitysmomenttia reissuun. Mäet olivat jääliukumäkiä ja vauhti hirvitti ainakin Aivi-koiraamme.

Loppufiilikset reissusta ovat hyvät. Oli kiva päästä tutustumaan Korouomaan paremmin ja saada omistakin kokemuksista positiivisempia. Vaikka reitti osin onkin vaativa korkeuseroineen, niin kyllä voin suositella sitä koko perheen yhteiseksi retkikohteeksi. Kuvat eivät ehkä antaneet maisemista parhainta kuvaa, joten suosittelen lähtemään tutustumaan ihan itse Korouomaan ja sen maisemiin. Paikan päällä pääsee Korouoman upeuteen käsiksi.

Lotta Sumioinen, teksti ja kuvat

Yksi vastaus artikkeliin “Talvinen Korouoma”

  1. Kyllä jaksaa aina yllättää nuo Korouoman putoukset joko sulana kesällä tai jäässä talvella.
    Voi kun pääsis tohon laavulle vähän grillaamaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *