Tässä blogissa taasen kynäilemässä Eija, matkailualan perustutkinnon opiskelija Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, ja tällä hetkellä harjoittelijana Himmerkissä ja Kirikeskuksessa Janican apulaisena.
Minähän olen jo ehtinyt harjoitteluni edetessä tutustua joihinkin Posion kauppoihin ja muuhun tarjontaan, mutta päätin ilahduttaa etätöitä kotonamme tekevää miestäni ja viedä hänetkin hieman ajelulle ja katselemaan maisemia ja paikkoja.
Päivä oli jo ehtinyt lounasaikaan, kun mietimme, että jotain voisi tänään syödäkin. Olin huomannut Ravintola Peikonpesän mainoskyltin juuri ennen kylää Kuusamontien varrella ja päätimme yhteistuumin poiketa sinne syömään. Olin myös saanut Janicalta vinkin, että Peikonpesästä voisi kirjoittaa blogiinkin juttua, eli päätin samalla sopia audienssin omistaja Salimin kanssa.
Minut ja mieheni otti ravintolassa vastaan tiskin takana hymyilevä Salim, jolle kerroin, että haluaisimme syödä ja samalla kerroin toiveeni haastattelusta. Haastatteluaika sovittiinkin sitten vielä samalle viikolle. Mieheni tilasi Iza Kebabin ja minä Metsurin lehtipihvin. Listalta löytyy tosiaan monipuolisesti mm. pizzaa, kebabia, salaattia sekä erilliset lounasannokset. Ruoka oli erittäin maukasta ja annoskoko oli sellainen, että itse en koko annosta jaksanut edes syödä.
Kului pari päivää ja saavuin aamulla ennen ravintolan avaamista tekemään varsinaista haastattelua. Yhtä hymyilevänä Salim seisoi taasen tiskin takana ja toivotti minut tervetulleeksi ravintolaansa.
Turkista kotoisin oleva Salim on pyörittänyt Ravintola Peikonpesää jo viisi vuotta, muita työntekijöitä on tällä hetkellä kaksi. Ruoka tehdään aina tuoreista raaka-aineista, mikä onkin selkeästi hyvien makujen salaisuus.
Omistaja itse on iloinen ja puhelias, temperamenttinen ja samalla syvällinen keskustelija. Hän harrastaa filosofiaa, neurologiaa, kirjoittaa runoja ja on lukenut Raamatun moneen kertaan. Hän on asustellut aikaisemmin mm Lohjalla, Karkkilassa, Kotkassa ja pääkaupunkiseudulla, mutta ei viihtynyt näillä paikkakunnilla. Posiolla hän ehti asua aikaisemminkin, ennen kuin sitten lopullisesti asettui aloilleen.
Kysyin häneltä mikä Posiolla on parasta ja Salim vastasi: ”Rauha – täällä saa tilaa omille ajatuksille ja Posiolla ei ole myöskään liikaa ihmisiä ympärillä”.
Viime kesä oli ravintolalle huippu aikaa, yrittäjä teki kolme kuukautta töitä melkein vuorokaudet ympäri. Nyt tähän aikaan vuodesta on sopivasti töitä ja vapaa-aikaa, ennättää harrastaa myös omia juttuja. Joskus on aikaa myös katsella ikkunasta porojen touhuja läheisellä pellolla.
Asiakaskuntaa on ravintolassa laidasta laitaan, paikkakuntalaisia, mökkiläisiä ja varsinkin ohiajavia tai Posiolla majoittuvia turisteja. Viikonloppuisin, kun paikkakunnan nuoret tulevat opiskelupaikkakunniltaan kotiin, he suuntaavat Peikonpesään pizzalle ja tapaamaan samalla kavereitaan.
Ravintola on viihtyisä ja taidolla sisustettu, WC:n ovissa ja viereisissä seinissä olevat artistien nimmarit ja lentävät lauseet ovat hauska yksityiskohta.
Päätän haastattelun lopuksi syödä lounaan ja tällä kertaa päädyn Mimoza-pizzaan, jossa täytteinä on kebablihaa, salamia, kanaa ja tonnikalaa. Tulisen kuuma pizza saapuu hetkessä ja se on iso ja maukas.
Salim selkeästi nauttii kovasti työstään ja haluaa palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin.
Poiketkaapa Peikonpesään pizzalle tai kebabille, ette taatusti jää nälkäiseksi! Salimin kanssa saatte myöskin mukava rupatteluhetken jos hän vaan kokkaukseltaan ennättää turisemaan.
Eija Nurmi