Riisitunturi – tuo monelle jo mediassa komeilleista tykkykuvistaankin tutuksi tullut kansallispuisto on ollut minulle nuoresta pitäen se niin sanottu ”kotitunturi”. Mummoni suku on siitä läheltä Suonnankylästä kotoisin ja meillä onkin hänen kanssaan traditio, että käydään Riisin Rääpäisy yhdessä käyskentelemässä lähes joka syksy. Näin teimme jälleen!
(Tässä postauksessa on tuoreiden ruskakuvien lisänä myös kuvia kesältä, kun kävimme reitin mieheni kanssa ennen saunaa reippailemassa, että sai vähän hikeä pintaan. Soveltuu siis mainiosti siihenkin!)
Riisitunturi löytyy, kun lähdetään ajamaan Posion keskustasta kohti Kuusamoa ja noin kymmenen kilometrin jälkeen käännytään vasemmalle. Lopullista matkaa tulee parisenkymmentä kilometriä. Tiet kohti Tolvaa ovat kapeat ja vähän kuoppaisetkin, joten ei kannata kiireellä paahtaa perille.
Riisin Rääpäisy on Riisitunturin reiteistä siis lyhin vaihtoehto rengasreiteistä ja 4,3 kilometrin pituudellaan se soveltuu loistavasti myös heille, jotka eivät jaksa – tai ehdi – lähteä pidemmille patikkaretkille. Huippu on parkkipaikalta helposti saavutettavissa, tosin nousua siinäkin on, joten pienten lasten tai huonojalkaisten kannattaa joka tapauksessa varata vähän aikaa nousuun. Jos kunto loppuu, niin samaa reittiä voi palata takaisinkin.
Rääpäisylle varustukseksi riittävät ihan lenkkarit, reitti on melko kuiva. Joissakin kohdin voi joutua vähän katsomaan, että mihin astuu. Tulitikut, puukko ja eväät voivat olla hyvä lisä. Ja tietysti jonkinlainen kuvausväline kannattaa ottaa mukaan! Maisemat ihastuttavat niin harrastajaa kuin kokenutta luontokuvaajaakin!
Jos haluaa käydä pidemmän reitin on vaihtoehtona myös Riisin Rietas, jonka pituus on 10,7 kilometriä. Tai lähteä Riisille vaeltamaan Erämaahotelli Kirikeskukselta, jolloin matkaa Riisille tulee 26-29 kilometriä.
Tänä kesänä Riisitunturin alue on kehittynyt palvelevammaksi ja nykyisin alkupäästä löytyykin Eräkahvila Tykky ja autiotuvalle on tehty suurempi ja katettu rakennus eväiden nauttimiseen ja oleiluun.
Suosittelen Riisitunturia ihan jokaiselle Posion vieraalle – ja todellakin myös paikallisille! Tunturissa voi käydä lenkillä tai ottaa siitä hetkeksi oman olohuoneen, kahvit vain termariin ja sopiva paikka tunturin kyljestä itselle!
Riisitunturi on ollut nyt saamansa julkisuuden takia ollut jo jonkin aikaa hyvin suosittu, joten saavutaan paikalle avoimin mielin – ja ehkä ruuhkaa välttääkseen kannattaa miettiä, että olisiko aikainen aamu tai myöhäisempi iltapäivä, tai jopa ilta sittenkin sopivampi kellonaika käynnille. Parkkipaikkaa laajennetaan, mutta siihen asti voi varautua siihen, että kävelemään joutuu jo alempaa, jonne autoja on pysäköity tien varrelle. (Pysäköithän muut huomioiden ja turvallisesti!)
Ja sitten yksi pieni henkilökohtainen vetoomukseni. Noukin matkan varrelta muutaman roskan omaan taskuuni. Se minkä jaksat kantaa mukana tunturiin, jaksat varmasti kantaa myös roskikseen asti. Eihän sotketa tätä ihanaa paikkaa muovilla! Muutenkin kulkiessa kannattaa miettiä, että jos samasta pistosta reitin ulkopuolella käy tuhansittain väkeä, niin luonto kuluu kyllä äkkiä. Olisi ihanaa, kun se säilyisi tuollaisena puhtaana ja siistinä vuosikymmeniä eteenpäinkin.
Teen lumen saavuttua uuden päivityksen Riisitunturin talvesta, joten palaan aiheeseen silloin! Ja omaa päivitystään odottaa myös läheltä löytyvä Korpihilla, jossa kannattaa ehdottomasti piipahtaa, mikäli se on samaan aikaan auki! Ja samoin päivitystä odottaa Kota-Husky, heiltä järjestetään Riisitunturille mielenkiintoisia huskyvaelluksia ja talvella pääsee ihan koirien kyydilläkin kansallispuiston maisemiin! Näistä siis myöhemmin lisää.
Ja näin koronan kurittamaan aikaan kannustan myös muualta Riisille tulevia ja ohikulkijoita käyttämään paikallisten yritysten palveluja Riisin käynnin yhteydessä. Jokainen euro on aina eteenpäin!