Tässä blogissa taasen kynäilemässä Eija, matkailualan perustutkinnon opiskelija Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, ja tällä hetkellä harjoittelijana Himmerkissä ja Kirikeskuksessa Janican apulaisena.
Minähän olen jo ehtinyt harjoitteluni edetessä tutustua joihinkin Posion kauppoihin ja muuhun tarjontaan, mutta päätin ilahduttaa etätöitä kotonamme tekevää miestäni ja viedä hänetkin hieman ajelulle ja katselemaan maisemia ja paikkoja.
Tässä artikkelissa on kynään tarttunut Eija, joka on vasta kolmisen kuukautta sitten muuttanut Kuusamoon Nurmijärveltä. Eli siis niin sanottu etelän varis, joka tällä hetkellä opiskelee matkailun perustutkintoa Inarissa Saamelaisalueen Koulutuskeskuksessa. Päädyin harjoittelemaan Himmerkiin ja Kirikeskukseen Janican apulaiseksi ja nyt toimin siis vierailevana kynänä tässä hänen blogissaan.
Mutta pikemmittä puheitta blogin varsinaiseen aiheeseen eli Ingan Tupaan, keskellä Posion kylää, voisi jopa sanoa, että parhailla paikoilla sijaitsevaan kahvilaan. Inga Poropudas ja miehensä Raimo ovat toimineet yrittäjinä Posiolla jo vuodesta 2013, eli paljon vakituisia asukkaita ja mökkiläisiä on tullut vuosien varrella tutuksi, ainakin kasvotutuiksi, jos ei muuten. Raimo on syntynyt Posiolla, eli sen myötä aviopari on tutustunut paikkakuntaan.
Erämaahotelli Kirikeskus ryhtyy painottumaan keramiikan lisäksi myös maisema- ja luontovalokuvaukseen ja järjestämme laadukkaita kursseja aiheisiin liittyen.
Ensimmäiset työpajat tulee vetämään ansioitunut Petri Puurunen www.petripuurunen.com . Settejä on luvassa aluksi kaksi; toinen joulun välipäivinä ja toinen tammikuun viimeisenä viikonloppuna.
Posio – joillekin se on yhtä kuin keramiikka ja joillekin keramiikasta kiinnostuneille jopa lähes pyhiinvaelluskohde. Pentikin jalanjäljissä ja sen sivupoluilla onkin kunnassa tehty jos jonkinlaista savesta vuosikymmenten aikana, niin harrastajien kuin ammattilaistenkin toimesta.
Minulla oli ilo tavata tuoreempaa keramiikkasukupolvea edustava korealainen keramiikkataiteilija Min Kyoung Kim, eli tuttavallisemmin Miki hänen yhdistetyssä kodissa ja studiossa Kirintövaarassa viime viikolla. Mikin löytää ajoittain myös Posion keskustassa olevasta Alvarista, jossa on Miki Studion myymälä, toiset työtilat ja näyttely.
Tässäpä on jotain, mistä me ollaan ylpeitä porukalla! Posio on ensimmäisenä suomalaisena matkailualueena saanut Visit Finlandin kestävän matkailun Sustainable Travel Finland -merkin!
Yritysmerkkejähän on myönnetty jo kesäkuussa, kuten esimerkiksi meillä Lomakeskus Himmerkissä ja Erämaahotelli Kirikeskuksessa sellainen on ollutkin jo käytössä. Posion saama merkki on nyt ensimmäinen kokonaisen matkailualueen merkki!
Riisitunturi – tuo monelle jo mediassa komeilleista tykkykuvistaankin tutuksi tullut kansallispuisto on ollut minulle nuoresta pitäen se niin sanottu ”kotitunturi”. Mummoni suku on siitä läheltä Suonnankylästä kotoisin ja meillä onkin hänen kanssaan traditio, että käydään Riisin Rääpäisy yhdessä käyskentelemässä lähes joka syksy. Näin teimme jälleen!
(Tässä postauksessa on tuoreiden ruskakuvien lisänä myös kuvia kesältä, kun kävimme reitin mieheni kanssa ennen saunaa reippailemassa, että sai vähän hikeä pintaan. Soveltuu siis mainiosti siihenkin!)
Kävimme ystäväni kanssa loppukesästä Korouomassa ja tavoitteenamme oli käydä paistamassa kasvismakkarat Piippukallion laavulla. Ennenkin lukuisia kertoja Korouomassa käyneenä tiesin odottaa reissua, jossa hiki virtaa. Näin kävi tälläkin kertaa! Mutta kiipeily kanjonissa kannattaa, maisemat ovat sen arvoisia! Nyt mukana oli vain kännykkäkamera ja kuvat ovat sen mukaisia. Toisakseen, nämä maisemat ovat paljon mykistävämmät luonnossa – vahva suositus sille, että käyt kokemassa ne itse ihan itse livenä! Tämä on upea kohde luontokuvaajallekin.
Kävin vastikään kuvausreissulla Ylitalon Porotilalla, joka sijaitsee Mourujärvellä. Tilaa pitävät Manne ja Christina, Manne on paikallisia ja Christina on alun perin Saksasta, mutta rakkaudesta Manneen ( ja ehkä myös poroihin?) hän on päätynyt pikkuruiselle kylälle tälle porotilalle, josta on kolme kilometriä lähimpään naapuriin.
Meillä oli Himmerkin ja Kirikeskuksen mainoskuvaukset elokuussa ja illan päälle meille oli varattu Kirikeskuksen rantasauna ja palju. Kahdentoista tunnin kuvausrupeaman jälkeen se oli enemmän kuin tarpeen, kaikki mallit ja itse kuvaaja alkoivat olla jo hyvinkin rentoutumisen tarpeessa.
Olimme jo pitkään kulinaristiksi lukeutuvan ystäväni Titan kanssa halunneet mennä syömään Ravintola Tapioon ja viimein se onnistui. Sanon sinulle jo heti kättelyssä, että tänne ei sitten valitettavasti – ja ehkä myös onneksi – mennä syömään hetken mielijohteesta, vaan paikka saattaa olla varattu jo viikkoja ennen h-hetkeä!
Ja syystäkin. Ravintola on Suomen 50 parhaan listalla vain kolmen lappilaisen ravintolan joukossa.
Nyt tähdet olivat kuitenkin kohdallaan ja löysimme sopivan hetken meille ja ravintolalle. Saavuimme Saarisiulaan Naali Lodgen alueelle kauniina myöhäiskesän perjantai-iltana. Matkaa Posion keskustasta on vajaan varttitunnin ajon verran.
Paikan päälle saavuttuamme tunsimme heti olomme erittäin tervetulleeksi ja ihastelimme ravintolasalia. Näin koronan aikaan pöytien määrää oli ilmeisesti entisestään vähän rajoitettu, joten syöjiä oli vain muutamia pöytäkuntia, mikä teki tunnelmasta rauhallisen ja eksklusiivisen.
Kaikki oli hiottu viimeistä yksityiskohtaa myöten ja yrittäjät Johanna Mourujärvi ja Connor Laybourne pitivät meistä erittäin hyvää huolta.
Viiden ruokalajin illallinen oli huikea elämys, myös näin kasvissyöjälle. Vegaanista versiota ei ole saatavilla, mutta lakto-ovona pärjää hyvin. Muista tilata kasvisversio etukäteen!
Lupasin, etten avaa ruokia blogissa kovin tarkasti kopioinnin välttämiseksi. Mutta raaka-aineet olivat todella pitkälle paikallisia tai muuten hyvin pitkälle mietittyjä. Leipä oli itse tehtyä voita myöten. Sen verran kerron, että yksi suosikkini oli kyssäkaalista tehty annos ja tuo jälkiruuan uskomaton herkkutattijäätelö… Et todellakaan uskoisi, että sienestä saa noin hyvää jäätelöä! Ja ne oli tietysti kerätty ravintolan lähiympäristöstä.
Myös kylkeen erikseen ostettava viinipaketti oli loistava valinta. Näitä viinejä ei taida Alkosta löytää. Ja ovat todellakin hintansa arvoisia!
Tätä illallista on muisteltu jo kymmeniä kertoja sen jälkeen. Voin valehtelematta sanoa, että en ole syönyt parempaa kattausta koskaan.
Jos et mistään muusta syystä tule Posiolle, niin tule kokemaan tämä. Kaikilla aisteilla!
Mutta kuten sanoin, muista buukata ajoissa, ettet jää nuolemaan näppejäsi!
